Onko putkiremontti todella kirosana?

Suomen asuntokannasta suuri osa on rakennettu ennen 1980 lukua. Tämän ikäisissä kerros- ja rivitaloissa aletaan keskustella putkiremontin tarpeellisuudesta ja sen tekemisen ajankohdasta.  Mitä putkiremontti käytännössä tarkoittaa, kun se osuu oman asunnon kohdalle? Mitä hyötyä siitä on, paljonko se tulee maksamaan ja mitä ongelmia se aiheuttaa?

Putkiremontin kustannukset vaihtelevat suuresti, riippuen siitä miten korjaus suoritetaan ja mitä siihen sisältyy. Alhaisimmillaan noin 400€/m² ja korkeimmillaan noin 1000€/m². Usein putkiremontin yhteydessä uusitaan myös sähköjä ja tietoliikennekaapeleita.  Näiden yhdistäminen on järkevää, kulkevathan ne samoissa kanaaleissa/koteloissa.

Uudet käyttövesiputket tehdään nykyisin useimmiten pinta-asennuksena, eikä niitä upoteta seinän sisälle. Viemärien korjaamiseksi on kolmekin erilaista tapaa.  Uusia menetelmiä ovat sukitus ja pinnoitus, jolloin vanhat viemärit vain pinnoitetaan sisäpuolelta. Tällöin kylpyhuoneita ei tarvitse remontoida, asumiselle aiheutuva haitta on huomattavasti lyhytaikaisempi ja kustannuksetkin ovat jonkin verran alhaisemmat.

Raskaampi menetelmä on viemäreiden uusiminen. Kun viemärit uusitaan, joudutaan pääsääntöisesti uusimaan myös kylpyhuoneet. Tässä yhteydessä on myös mahdollista parantaa kylpyhuoneen käytettävyyttä. Usein vanhoissa kylpyhuoneissa on ollut amme ja sen vuoksi lattiakaivon, pesualtaan ja suihkun paikat ovat varsin epäkäytännöllisiä.  Kylpyhuoneen uusimisen yhteydessä osakkaalla on myös mahdollisuus vaikuttaa pintamateriaaleihin. Laattavaihtoehtoja on valittavana yleensä muutamia, mutta jos kuitenkin haluaisi aivan erilaiset, on sekin mahdollista, joskin aiheuttanee hiukan lisäkustannuksia. Yhtenä isona ongelmana uusimisvaihtoehdossa on remontin kesto ja sen vaikutus asumiseen. Useimmiten asunnosta joudutaan muuttamaan kokonaan pois remontin ajaksi. Muualla asuminen aiheuttaa lisäkustannuksia muutenkin jonkin verran hintavampaan remonttiin.pexels-photo-357440

Putkiremontin vaikutuksesta asunnon arvoon käydään kovasti keskustelua. Tehty putkiremontti nostaa tietenkin asunnon arvoa. Harvoin kuitenkaan putkiremontin kustannuksia voidaan suoraan lisätä hintaan ennen saneerauksen tekemistä. Tämä johtuu siitä, että asunto ja sen tekniikka ”kuluvat” vuosien ja vuosikymmenten aikana ja näin muodostuu ns. korjausvelkaa.  Osa putkiremontin kustannuksista menee tämän korjausvelan kattamiseen.

Silloin kun putkiremontin yhteydessä tehdään sähköjen uusimista, tietoliikennekaapelointeja yms. puhutaankin linjasaneerauksesta. Tällöin kerralla muodostuvat kustannukset lisääntyvät, mutta myös asumiselle aiheutuvat haitat rajoittuvat yhteen remonttiin.  Kun remontti on tehty, asiat ovat kunnossa pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Mittavat kustannukset voivat aiheuttaa joillekin osakkaille suuriakin hankaluuksia. Taloyhtiö teettää saneerauksen ja hankkii sille lainan. Yhtiöjärjestyksessä on määrätty vastikeperuste, jonka avulla yhtiön laina jaetaan osakkaiden lainaosuuksiksi.  Useimmiten osakkaille tarjotaan mahdollisuutta maksaa koko osuutensa yhtiön lainasta kerralla. Toinen vaihtoehto on, että osakas maksaa remontin yhtiölle vähitellen rahoitusvastikkeen muodossa. Jos ei ole ”isoa tukkua rahaa takataskussa” jokaisen osakkaan kannattaa itse miettiä, jättääkö lainan yhtiölle ja maksaa rahoitusvastiketta, vai ottaako lainan pankista ja maksaa remonttinsa pankille.

Kaiken kaikkiaan, suuresta asiasta on kysymys, paljon on mietittävää ja suunniteltavaa, pähkäiltävää ja pohdittavaa. Kaiken lisäksi asiat ovat kovin teknisiä, siinä meinaa mennä tavallisen ihmisen pää aivan pyörälle. Siispä kannattaa kuunnella asiantuntijoita, heidän neuvojaan ja suosituksiaan.

Architecture blueprint with pen and ruler