Asuinkustannukset kiinteistössä

Viime viikolla kerroimme asunto-osakkeeseen liittyvien asuinkustannusten muodostumisesta. Tällä kertaa käymme läpi minkälaisista kuluista omakotitaloasumisen kustannukset koostuvat.

Isoimmaksi tekijäksi nousevat jälleen lämmityskustannukset. Yleisimpiä lämmitysmuotoja pientaloissa ovat sähkö, kaukolämpö, öljy, maalämpö ja puu. Sähköllä toimivia lämmitysmuotoja ovat myös ilmavesilämpöpumppu sekä poistoilmalämpöpumppu. Nämä vaativat vesikiertoisen lämmönjakotavan (patterit ja/tai lattialämmitys) samoin kuin öljylämmitys, maalämpö ja kaukolämpökin. Sähkölämmityksen toteutus voidaan tehdä lattialämmityksenä, seinäpatterein tai kattolämmityksenä.

Eri lämmitysmuotoja voidaan myös yhdistellä. Esimerkiksi sähkölämmityksen tukena voidaan käyttää sekä varaavaa takkaa että ilmalämpöpumppua, jotka voivatkin yhdessä olla tehokkaasti käytettynä jo melko edullinen tapa lämmittää. Tietysti myös polttopuiden hankkimisesta tulee jonkinlaisia kustannuksia riippuen siitä mitä kautta niitä on mahdollista hankkia.
Myös aurinkokeräinten avulla saadaan ekologisesti pienennettyä sähkölaskua. Aurinkokeräimet ovatkin viime vuosina kehittyneet ja niiden suosio on kasvanut valtavasti. Mikäli rakennuksen katon lape on oikeaan ilmansuuntaan eikä edessä ole isoja puita tai rakennuksia varjostamassa, aurinkokeräimet tuovat varmasti säästöä.

Lämmitysmuodosta riippumatta jokaisessa kodissa maksetaan myös taloussähköstä. Sähkölämmitteisessä kiinteistössä taloussähkö tulee samassa sähkölaskussa lämmityssähkön kanssa, muissa lämmitysmuodoissa sähkölasku sisältää ainoastaan tuon taloussähkön sähkönsiirtokuluineen.
Kunnallistekniikan piiriin kuuluvilla alueilla vedestä maksetaan alueen palveluntarjoajan hinnaston mukaisesti todellisen vedenkulutuksen mukaan. Kunnallistekniikan ulkopuolisilla alueilla vesi saadaan esimerkiksi vesiosuuskunnan kautta, jolla on oma hinnoittelunsa tai usein omasta kaivosta, jolloin ulkopuoliselle ei tarvitse puhtaasta vedestä maksaa.

Lämmitysmuodosta riippumatta jokaisessa kodissa maksetaan myös taloussähköstä. Vesimaksut muodostuvat aina todellisen kulutuksen mukaan.

Lämmitys-, sähkö- ja vesimaksut ovat kustannuksia, joihin pystyy itse vaikuttamaan asuinkäyttäytymisellään ja erilaisilla ekologisilla ratkaisuilla. Nyrkkisääntönä pidetään, että yhden asteen sisälämpötilan alentaminen tuo 5 % säästöä. Vettä ei kannata valuttaa turhaan eikä valojakaan kannata pitää päällä silloin kun niille ei ole tarvetta jne.

On myös asuinkustannuksia, joihin ei niin helposti voi itse vaikuttaa. Näitä ovat mm. kiinteistövero, mahdollinen tontin vuokra, asemakaava-alueella hulevesimaksut sekä haja-asutusalueella sakokaivon tyhjennykset ja mahdolliset tienhoitomaksut, kiinteistö- ja kotivakuutukset sekä jätehuolto. Jätehuollon tyhjennyskertoihin ja sitä kautta kustannuksiin voi vaikuttaa kierrättämällä ja kompostoimalla kotitalousjätteitä.

Kaikkien näiden säännöllisten kulujen lisäksi tulee asukkaan varautua rakennuksen kunnossapito- ja huoltotoimenpiteisiin sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin.  Lisäksi rakennuksen ikä huomioiden myös isommat korjaustoimenpiteet kuten kattoremontti tai käyttövesi- ja viemäriremontti voivat tulla ajankohtaisiksi. Lisäksi rakennuksen ikä huomioiden myös  isommat korjaustoimenpiteet kuten vaikkapa kattoremontti tai käyttövesi- ja viemäriremontti voivat tulla ajankohtaisiksi.


Ensi viikolla käsittelemme taloyhtiöiden remontteihin ja kunnossapitoon liittyviä asioita.